Peluurin rahoitus ajetaan alas
Suomalainen peliongelmiin keskittyvistä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluista muodostuva Peluuri on jäämässä ilman rahoitusta.
Hallitus leikkasi huhtikuun puoliväliriihessä kolmisen miljoonaa euroa vuodessa rahapelihaittojen ehkäisyyn tarkoitettuja määrärahoja.
Yli 20 vuotta toiminut Peluuri on pelaajille, heidän läheisilleen sekä työssään pelihaittoja kohtaaville ammattilaisille suunnattu palvelukokonaisuus, jonka palvelut toimivat valtakunnallisesti puhelimitse ja internetissä.
Peluurin palvelut perustuvat ammatilliseen tukeen, vertaistukeen ja oma-apuun. Tavoitteena on sekä pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen että vähentäminen.
Nykyisessä järjestelmässä Peluurin toiminta rahoitetaan Veikkauksen tuotoista, mutta vuosien 2026-2029 julkisen talouden suunnitelman mukaan rahoitus loppuisi kokonaan – vaikka pelihaittojen estämisen merkitystä korostetaankin uuden rahapelijärjestelmän lakiesityksessä.
Rahoitus katoaa casinoiden lisenssijärjestelmän myötä
Suomen rahapelijärjestelmä muuttuu vuonna 2027. Veikkauksen monopoli kaatuu ja Suomeen avautuu lisenssijärjestelmä, jonka myötä ulkomaiset rahapeliyritykset voivat hakea Suomen peliviranomaisen myöntämää netticasinoiden toimilupaa ja tämän saatuaan sekä toimia että markkinoida Suomessa.
Avoimen lisenssijärjestelmän myötä Peluurin rahoittaminen monopolituotoista päättyy. Tähän asti Veikkaus on rahoittanut Peluuri-palvelua noin miljoonalla eurolla vuodessa.
Pelihaittojen ehkäisyyn tarkoitettujen määrärahojen leikkaus on sinällään yllättävä päätös, että uuden rahapelijärjestelmän lakiesityksessä on käyty laajasti läpi rahapelihaittoja ja niiden ehkäisyä. Myös Peluurin merkitystä on korostettu.
Hallituksen lakiesityksen mukaan pelihaittatyön säilyttäminen nykyisellään edellyttäisi kuuden miljoonan euron rahoitusta vuodessa. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan puoltanut kyseistä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esitystä, vaan siirtymätaulukossa rahapelihaittojen torjuntaan varattaisiin 2,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Tämä kattaisi käytännössä vain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus- ja seurantatyön, mutta Peluurille ei jäisi rahoituskaistaa.
Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen toteaa, että mikäli rahoitusta ei ole, toiminnot joudutaan ajamaan alas. Tämä jättää välittömän kriisiavun tarvitsevat peliongelmaiset ilman erityisosaamista tarjoavaa tukea.
Peluurilla ollut merkittävä rooli yli 20 vuoden ajan
Peluuri-palvelu käynnistettiin jo vuonna 2004 eli se on ehtinyt olla toiminnassaan jo yli 20 vuoden ajan. Palvelun perustivat yhteistyössä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) sekä Sosped-säätiö ja A-klinikkasäätiö.
Peluuri toimii kansallisena rahapelihaittojen ehkäisy- ja tukipalveluna ja se tarjoaa tukea paitsi pelaajille itselleen, myös heidän läheisilleen ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille – kaikille täysin maksuttomasti ja anonyymisti.
Neuvontapuhelin palvelee arkisin klo 12-18. Puhelimen kautta voi keskustella koulutettujen työntekijöiden kanssa omasta tai läheisen peliongelmasta.
Verkossa osoitteessa peluuri.fi on puolestaan tarjolla chat-neuvontaa, oma-apuohjelmia ja itsearviointityökaluja. Sivustolla on myös Pelirajaton-vertaisryhmät, jotka ovat kokemusasiantuntijoiden vetämiä tukiryhmiä.
Peluuri tarjoaa lisäksi koulutuksia ja materiaaleja sote-alan ammattilaisille. Tarkoituksena on opettaa heitä tunnistamaan ja puuttumaan peliongelmiin omassa työssään.
Vuosittain Peluuri saa noin 7 000 – 9 000 yhteydenottoa eri kanavien kautta. Noin 60-65 % yhteydenottajista on pelaajia itse. Loput ovat läheisiä tai ammattilaisia.
Suurimmat ongelmat liittyvät nettikasinopelaamiseen – erityisesti nopearytmisiin peleihin, kuten kolikkopeleihin. Myös pokeri ja vedonlyönti mainitaan usein ongelmapelaamisesta puhuttaessa.
Toistaiseksi Peluuri jatkaa vielä normaalisti toimintaansa ja vastaa yhteydenottoihin joka arkipäivä.
Uudessa-Seelannissa täysin päinvastainen tilanne
Samaan aikaan, kun Suomessa pelihaittojen ehkäisy ja hoito uhkaavat jäädä ilman rahoitusta, Uuden-Seelannin hallitus on ilmoittanut merkittävästä panostuksesta ongelmapelaamisen torjuntaan.
Maan hallitus aikoo sijoittaa yhteensä 81 miljoonaa Uuden-Seelannin dollaria (noin 43 miljoonaa euroa) ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja tukipalveluihin.
Päätös liittyy suoraan Uuden-Seelannin valmistautumiseen rahapelimarkkinoiden avaamiseen. Vuonna 2026 maa aikoo ottaa käyttöön lisenssijärjestelmän online-rahapelien sääntelyä varten. Tavoitteena on hillitä offshore-kasinoilla pelaamista ja ohjata pelaaminen valvotuille, lisensoiduille toimijoille – aivan kuten Suomessa uudistuksella pyritään tekemään.
Rahoitus kanavoidaan uuden ongelmapelaamisen maksujärjestelmän kautta, johon osallistuvat taloudellisesti suurimmat pelialan toimijat, kuten kasinot, peliautomaatteja ylläpitävät yritykset sekä paikallinen lottoyhtiö.
Malli muistuttaa niin kutsuttua ”haittaverotusta”, jossa alan toimijat osallistuvat rahapelihaittojen ehkäisyn kustannuksiin.
Rahoitus on merkittävä niin kansanterveyden, pelihaittojen varhaisen puuttumisen ja tukipalvelujen saatavuuden kannalta.
Uuden-Seelannin mielenterveysministeri Matt Dooceyn mukaan yksi viidestä kansalaisesta kärsii elämänsä aikana rahapelaamiseen liittyvistä haitoista – joko henkilökohtaisesti tai läheisensä kautta. Haitat voivat olla tuhoisia yksilöille, mutta myös perheille ja laajemmille yhteisöille.
Uuden-Seelannin uudistus olisi toivottu myös Suomessa. Vaikka Uuden-Seelannin väkiluku on lähes samaa tasoa kuin Suomessa, on sen rahoitus rahapelihaittojen torjuntaan yli viisintoistakertainen verrattuna Suomen suunnittelemaan 2,8 miljoonan euron vuotuiseen budjettiin.
