THL:n tutkimus suomalaisten rahapelaamisesta
Uhkapelaaminen on Suomessa yleistä, ja suomalaiset ovatkin yksi eniten pelaavista kansoista maailmassa. Suomalaisten suhtautuminen uhkapelaamiseen jakaa kuitenkin ihmiset kahtia. Osa suhtautuu uhkapeleihin hauskana ajanvietteenä, kun taas osa näkee sen vakavana ongelmana.
THL eli Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee vuosittain rahapelaamiseen koskevia väestötutkimuksia, ja reilu viikko sitten saatiin tulokset näistä kaikkein uusimpaan. THL:n väestötutkimus suoritettiin ja toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta, ja siihen osallistui noin 6 000 15–74-vuotiasta suomalaista.
Rahapelaaminen vähentynyt, mutta peliongelmat yleistyneet
Väestötutkimuksen mukaan rahapelejä pelanneiden ihmisten osuus väheni kaikissa ikäryhmissä vuodesta 2019 vuoteen 2023. Nykyään rahapelaaminen on entistä satunnaisempaa, ja vuonna 2023 useampi vastanneista kertoi pelanneensa vähemmän kuin kerran kuukaudessa.
Tutkimuksessa selvisi, että vuonna 2023 kuitenkin 70 % Manner-Suomessa asuvista 15–72-vuotiaista ihmisistä oli pelannut jotain uhkapeliä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 2 524 000 henkilöä.
31 % vastanneista pelasi rahapelejä harvemmin kuin kuukausittain. Näin oli sekä naisilla (36 %) että miehillä (26 %). 18 % pelasi puolestaan kerran viikossa. Miehistä 23 % pelasi kerran viikossa, kun taas vastaava luku naisista oli huomattavasti pienempi, 14 %.
Nettipelaaminen on tutkimuksen mukaan yleisintä miesten ja 45–59-vuotiaiden keskuudessa, ja muutamaan viime vuoteen verrattuna se on yleistynyt erityisesti 45–74-vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan nuorten aikuisten nettipelaaminen on vähentynyt huomattavasti.
53 % vastanneista kertoi syyn uhkapelien pelaamiseen olevan rahan voittaminen. 26 % vastanneista kertoi syyksi jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden.
Vaikka rahapelien pelaaminen onkin vähentynyt, ovat peliongelmat silti yleistyneet. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että 4,2 % tutkimukseen vastanneista pelasin kohtalaisen riskin tasolla. Miehistä vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelasi 6,6 %, kun vastaava luku naisista oli 1,8 %. Vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelaaminen oli yleisintä 18–44-vuotiailla.
Lisäksi vastanneista 9,0 % pelasi matalan riskin tasolla. 56 % pelasi puolestaan ilman rahapeliongelmia.
2,2 % vastanneista kulutti puolet rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Tavallisimmin koetut rahapelihaitat olivat tunnetason haittoja (6 %) ja taloudellisia haittoja (6 %).
- 70 % vastaajista pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana
- Nettipelaaminen yleisintä miesten ja 45–59-vuotiaiden keskuudessa
- 4,2 % vastaajista kohtalaisen riskin peliongelma
- 20 % vastanneista kertoi lähipiirissään olevan ongelmapelaamista
- Peliongelma miehillä huomattavasti yleisempi kuin naisilla
Monella suomalaisella negatiivinen suhtautuminen uhkapelaamiseen
Väestötutkimuksen mukaan monella suomalaisella on nykyään negatiivinen suhtautuminen uhkapelaamiseen. Erityisesti alle 45-vuotiaiden suhtautuminen on muuttunut kielteisemmäksi muutamassa vuodessa. Sen sijaan 45–59- ja 60–74-vuotiailla asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi.
Kielteisesti uhkapeleihin suhtautuneita oli niin naisissa kuin miehissä. Naisten suhtautuminen on ollut kielteistä jo useampana tutkimusvuonna, kun taas miesten asenteet ovat vaihdelleet eri vuosina.
Noin 90 % vastaajista katsoi, ettei rahapelaamiseen pitäisi kannustaa ollenkaan. 61 % vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia, ja 55 % koki, että rahapelien pelaaminen on vaaraksi perhe-elämälle.
67 % vastanneista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei rahapelien kieltäminen olisi kannattavaa. 58 % mainitsi, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus ja oikeus pelata pelejä juuri silloin, kun he itse haluavat.
THL:n uusimmassa väestötutkimuksessa kysyttiin myös ensimmäistä kertaa ihmisten suhtautumista Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmään.
Vastaajista 74 % koki, että yksinoikeusjärjestelmä on toimiva tapa rajoittaa uhkapelaamisen haittoja. Naisista selvästi suurempi osa, 82 %, koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi, kun taas miehistä lukema oli 65 %. Ikäryhmittäin katseltuna yksinoikeusjärjestelmää kannattivat erityisesti 15–17- ja 60–74-vuotiaat.
- Alle 45-vuotiaiden suhtautuminen uhkapelaamiseen on negatiivista
- Naiset suhtautuneet aina miehiä kielteisemmin uhkapeleihin
- 45–59- ja 60–74-vuotiailla myönteisempi asenne uhkapeleihin
- 61 % mielestä uhkapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia
- 55 % sanoi rahapelien aiheuttavan ongelmia perhe-elämään
- 74 % sitä mieltä, että Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmä on kannattava peliongelmien ehkäisyn kannalta
