Veikkauksen monopoli murtuu vauhdilla
Tiedossa on ollut jo noin vuoden päivät, että Veikkauksen monopoli murretaan ja Suomeen avataan rahapelaamisen lisenssijärjestelmä. Tietojen mukaan lisenssijärjestelmän on ollut tarkoitus astua voimaan viimeistään vuoden 2026 alussa, mutta asia ei ole kokoomuksen mukaan edennyt halutulla nopeudella.
Pääministeri Petteri Orpo, kuten myös muut kokoomuksen avainpoliitikot, ovat olleet tyytymättömiä valmistelun etenemiseen. Hallituslähteestä on kerrottu, että ”Orpo iski kulisseissa nyrkin pöytään, koska on ollut pettynyt asian valmisteluihin.”
Kokoomuksen mukaan virkamiehet ovat vitkutelleet tässä poliittisesti tärkeässä asiassa, jonka vuoksi valmistelut onkin nyt siirretty virkamiestasolta ministeriohjaukseen, eli hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan (talpon) pöydälle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääministeri Orpo haluaa olla itse mukana asian valmistelussa.
Tyytymättömyyttä myös lisenssiehtoihin
Kokoomus on ilmoittanut huolensa siitä, ettei tärkeä lakiuudistus etene tällä menolla laisinkaan, mutta tämän lisäksi tyytymättömyyttä on ilmaistu myös ”ehtoihin, joiden varaan rahapelaamisen lisenssijärjestelmää ollaan rakentamassa”.
Lisenssijärjestelmän myötä ulkomailta käsin toimivat rahapeliyhtiöt saavat harjoittaa ja markkinoida liiketoimintaa Suomessa valvotusti – samalla tavalla kuin Veikkaus. Näin siis Veikkaus ja kaikki nettikasinot asetetaan samalle viivalle, jolloin näiden välille avautuu vapaa ja reilu kilpailu. Kaikkien lisenssinhaltijoiden on kuitenkin noudatettava Suomen peliviranomaisen asettamia määräyksiä.
Lisenssijärjestelmän yksi tärkeimmistä tavoitteista on rahapelihaittojen ennaltaehkäiseminen, mutta myös valtion budjetin kasvattaminen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan digipelaamisesta ulkomaille valuu noin 600 miljoonaa vuodessa. Lisenssin myötä tätä summaa yritetään merkittävästi pienentää ohjaamalla sitä Suomen valtion omaan pussiin. Lisenssijärjestelmän myötä valtio voisi saada tuloja niin lisenssimaksujen kuin verojen muodossa.
Suomen lisenssijärjestelmän tavoite heijastuu pitkälti länsinaapuristamme, jossa lisenssijärjestelmä astui voimaan vuonna 2019. Lisenssijärjestelmän myötä Ruotsissa lisenssitoimijoiden osuus digipelaamisesta oli alkuun noin 90 prosenttia ja muiden vain noin 10 prosenttia, mikä olikin tavoitteiden mukainen saavutus. Sittemmin luvuissa on kuitenkin tapahtunut täyskäännös, mistä onkin syytetty liian tiukkoja lisenssiehtoja. Muutamilta suurimmilta rahapeliyhtiöiltä onkin tullut asian tiimoilta varoituksia Suomelle. Suomea on kehotettu miettimään lisenssiehtoja tarkkaan, sillä liian tiukoista ehdoista ei välttämättä olisi kuin haittaa.
Sisäministeriö tilasi viime vuonna Harri Sailaksen vetämältä työryhmältä esiselvityksen, jossa esiintuotuja, erityisesti rahapelaamisen mainontaan liittyviä ehtoja kritisoitiin liian tiukoiksi. Erityisesti yksi ehdoista olisi todellista myrkkyä rahapeliyhtiöille. Sen mukaan nimittäin lisenssin hankkineet yhtiöt eivät saisi mainostaa toimintaansa lainkaan sellaisissa tapahtumissa, joissa on paikalla alaikäisiä joko katsojina, urheilijoina tai muina toimijoina. Tämä karsisi markkinointimahdollisuudet minimiin.
Mainonta ja sponsorointi ovat avainasemassa rahapeliyhtiöiden markkinaosuustaistelussa. Mikäli mainontaa ei sallita, ei Suomen lisenssin hankkiminen näyttäydy kovinkaan houkuttelevassa valossa rahapeliyhtiöille. Miksi maksaisi kalliin hinnan lisenssistä ja veroista, jos samaan aikaan voi täysin laillisesti tarjota rahapelejä Suomessa virallisen systeemin ohi?
Äärimmilleen vedetyt markkinointi- ja mainontarajoitukset voisivat kääntyä Suomea vastaan. Valtio voisi menettää jopa yli 100 miljoonan euron vuositulot, eikä ulkomaille pelaaminen vähenisi laisinkaan.
Sisäministeriön valtiosihteeri Juha Martelius on ohjaamassa lisenssijärjestelmän valmisteluja. Hän kiistää kokoomuksen väitteet virkamiesten vitkuttelusta rahapelilain valmistelussa ja mainitsee, kuinka töitä on tehty hikihatussa. Jo valmiiksi tiukka aikataulu on aiheuttanut haasteita erityisesti siinä, että mukana on eri ministeriöitä ja täten myös erilaisia intressejä. Niiden yhteensovittaminen ei Marteliuksen mukaan ole ollut mitenkään yksinkertaista.
”Hankalaa uudistuksen valmistelussa on ollut se, että yksi ministeriö haluaisi kieltää lähes kaiken markkinoinnin rahapelihaittoja torjuakseen, kun taas toinen sallisi kaiken mainonnan maksimoidakseen valtion tulot”, Martelius muistuttaa.
Valtiosihteeri on myöntänyt asian valmisteluiden etenevän talpolle. ”Tämä asia on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että sen täytyy joka tapauksessa käydä myös ministerivalmistelussa ennen eduskuntaan etenemistä. Jo alusta asti on mielestäni ollut selvää, että virkamiesten lisäksi asiassa tarvitaan valtioneuvoston linjausta.”
