Veikkaukselta täyskäännös – pohtii monopolin purkamista
Elokuun viimeisellä viikolla julkaistussa Veikkauksen osavuosikatsauksessa kuultiin melkoinen pommi. Yhtiö ilmoitti olevansa valmis luopumaan monopoliasemastaan ja siirtymään lisenssimalliin. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Elokuun viimeisenä maanantaina julkaistu Veikkauksen tammi-kesäkuun osavuosikatsaus piti sisällään hyvin tavanomaisia lukuja, jotka eivät herättäneet sen ihmeellisempää keskustelunaihetta.
Totaalinen täyskäännös tuli ilmi hieman jopa piilotettuna Veikkauksen toimitusjohtajan, Olli Sarekosken esipuheen puolivälissä, jossa hän kertoi, kuinka yhtiön markkinaosuus digitaalisesta markkinasta on laskenut viime vuoden vastaavasta vertailuajankohdasta viisi prosenttia lähestyen täten kriittisenä pidettyä 50 prosentin rajaa.
Sarekoski mainitsi, että mikäli laskua ei saada pysähtymään, pitää Suomessa alkaa pohtia kaiken rahapelaamisen saattamista saman sääntelyn piiriin.
Sarekosken mainitsemaa 50 % rajaa pidetään kriittisenä, sillä sen rikkoutuessa monissa muissa maissa on tehty järjestelmämuutoksia ja siirrytty rahapelimonopolista lisenssijärjestelmään
Tällä hetkellä Veikkauksen markkinaosuus digitaalisella pelimarkkinalla, millä tarkoitetaan netissä tapahtuvaa kasinopelien pelaamista ja urheiluvedonlyöntiä, on enää 51 prosenttia. H2 Gambling Capital, joka tunnetaan tekemistään pelimarkkinaennusteista, arvioi Suomen digitaalisen rahapelimarkkinan olleen tammi-kesäkuussa noin 520 miljoonaa.
Tästä Veikkauksen osuus oli 260 miljoonaa ja loput menivät ulkomaisille peliyhtiöille. Veikkaus jää siis jatkuvasti yhä enemmän ja enemmän ulkomaisten kilpailijoidensa jalkoihin.
Maksublokeista vapaaseen lisenssijärjestelmään – mistä moinen muutos?
Jo pelkkä puhe lisenssijärjestelmästään siirtymisestä on täyskäännös Veikkauksen aiemmasta linjasta. Tähän asti yhtiö on nimittäin pyrkinyt pitämään monopoliasemastaan kiinni kynsin ja hampain. Toki lisenssijärjestelmästä on puhuttu ja monet ovatkin spekuloineet siihen siirtymisestä, mutta Veikkaus ei ole koskaan aiemmin itse näyttänyt minkäännäköistä vihreää valoa siihen suuntaan.
Vasta hiljattain, vuonna 2020 hallitus esitti arpajaislain uudistusta, jonka tarkoituksena oli vahvistaa Veikkauksen monopoliasemaa. Valtioneuvoston mukaan tavoitteena oli ”rahapelihaittojen torjunta, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttuminen ja rahapelikysynnän ohjaaminen arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan”.
Uudistus astui voimaan vuoden 2022 alussa, ja sen konkreettisimmat muutokset näkyivät kaikkien Veikkaus Oy:n pelien pakollisessa tunnistautumisessa sekä markkinointikiellossa, jonka mukaan Veikkauksella on yksinoikeus suunnata rahapelimarkkinointia Manner-Suomessa asuville asukkaille.
Lakiuudistuksen tarkoituksena on, että kaikki markkinointikieltoa rikkovat ulkomaiset nettikasinot lisätään Poliisihallituksen toimesta mustalle listalle, ja kaikille listalla olleille kasinoille lankeaa vuoden 2023 alusta maksublokki. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien Suomessa toimivien pankkien tulee sakon uhalla estää pankkisiirrot ja kotimaisilta pankkitileiltä suoritetut korttitalletukset ulkomaisten rahapeliyhtiöiden pankkitileille.
Maksublokkien tarkoituksena on hankaloittaa suomalaisten pelaamista ulkomaisilla rahapeliyhtiöillä, jolloin ainakin hallituksen ja Veikkauksen aiempien oletusten mukaan suomalaiset siirtyisivät tällöin Veikkauksen pelien pariin.
Mistä sitten moinen muutos? Miksi Veikkaus on yhtäkkiä aloittanut puheet täysin päinvastaisesta toimesta ennen kuin maksublokit ovat edes astuneet voimaan? Ulostulo ja etenkin sen ajankohta herättää paljon ihmetyksiä.
Esimerkkiä tai ainakin selkeitä vaikutteita on saatu rakkaasta naapurimaastamme, sillä Ruotsi siirtyi monopolista lisenssijärjestelmään kolme vuotta sitten. Veikkauksella on ymmärretty, että suomalaiset pelaavat yhä enemmän ulkomaisilla kasinoilla, eikä Veikkauksella täten todellisuudessa ole enää monopoliasemaa – muuta kuin nimellisesti. Yhtä hyvin valtio voisi siis hyötyä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden suosiosta samalla tavalla kuin Ruotsi.
Voidakseen tarjota rahapelejään suomalaisille, olisi ulkomaisen peliyhtiön hankittava toiminnalleen lupa Suomesta eli Suomen pelilisenssi. Täten yhtiö maksaisi verot Suomeen ja olisi täten myös suomalaisten viranomaisten valvonnassa.
Lisenssijärjestelmään siirtyminen toisi Suomen valtiolle rahaa lisenssimaksujen lisäksi myös sakkoina ja verotuloina nettikasinoiden voitoista. Arvioiden mukaan suomalaiset häviävät ulkomaisten rahapeliyhtiöiden peleissä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos Suomi siirtyisi lisenssijärjestelmään, pääsisi valtio verottamaan ulkomaisten yhtiöiden voittoja.
Valtiontalouden kohentamisen lisäksi Veikkauksen toimitusjohtaja, Sarekoski on myös ottanut kantaa pelihaittoihin. Ulkomaisten nettikasinoiden ja vedonlyöntisivustojen kasvu on saanut vauhtia osittain myös siitä syystä, että Veikkaus on ottanut viime vuosien aikana käyttöönsä useampia pelihaittoja vähentäviä rajoituksia, esimerkiksi kokonaistappiorajan. Tämä on saanut entistä useamman pelaajan siirtymään ulkomaisille rahapelisivustoille, joihin Suomella ei ole mitään otetta.
”Meitä koskevat pelisäännöt ovat niin erilaiset kuin järjestelmän ulkopuolisten yhtiöiden, joten pidän käytännössä mahdottomana, että Veikkaus pystyisi omilla toimenpiteillään kääntämään laskevan trendin”, Sarekoski sanoi.
Vaikka lisenssijärjestelmään siirtyminen mahdollistaisi ulkomaisille kasinoille markkinoinnin Suomessa, mikä voisi osaltaan lisätä pelihaittojen syntymistä, mahdollistaisi se vastapainona kuitenkin myös pelihaittojen ehkäisemisen.
Ulkomaiset kasinot siirtyisivät Veikkauksen kanssa saman sääntelyn piiriin, jolloin suomalaiset viranomaiset voisivat itse päättää lisenssinhaltijoiden suomalaisiin pelaajiin kohdistuvista säännöistä. Ne voisivat esimerkiksi vaatia ulkomaisilta peliyhtiöiltä yhtä tiukkoja pelirajoituksia kuin Veikkaukselta.
Mitä nopeammin Suomessa siirryttäisiin lisenssijärjestelmään, sitä vahvemmasta asemasta Veikkaus sinne siirtyisi. Tämän vuoksi Sarekoski onkin ilmoittanut, että mitä pikemmin lisenssimalliin siirtymistä ruvettaisiin vakavasti pohtimaan, sen parempi. Siirtymä kestää nimittäin joka tapauksessa mahdollisesti jopa vuosia.
